20.12.2008

Talvi on onneksi tullut, toivottavasti jäädäkseen. Vielä toivoisin hiukan lisää lunta, että pääsis kunnon hankeen tammalla kahlaamaan.

Vähitellen ollaan Ritan kanssa palaamassa säännölliseen 4-5 kertaa viikossa liikutukseen. Valitettavasti tamma ei vain ole ollut viime aikoina kovin hyvä.:(  Ei onnu sitä oej, mutta joku siinä mättää. Jalka/lapa on jäykkä, vertyy kylläki paremmaksi, mutta ei siltikään ole oikein hyvä.. Mutta, lenkillä on käyty siltikin kintun ehdoilla koska tamma kuitenkin nauttii lenkkeilystä ja toivotaan että jalka/lapa tulis taas paremmaksi säännöllisellä liikunnalla, kun meni nuo liikutukset loppusyksystä vähä höpöksi.. Ajattelin jo pääseväni joulukuun lopussa taas Merin kouluvalmennukseen, mutta kyllä se taitaa taas jäädä haaveeksi.

Jarrut meillä on ollu aika totaalisen hukassa edelleen. Alkoi jo maastolenkeillä tuntua, että tästä ratsastuksesta on kyllä kohta kaikki turvallisuus kaukana, ku tamma vaan juoksee korvat innostuksesta tötteröllä eteenpäin. Ei se vie (tai mun määritelmän mukaan..), mutta ei ihan nätisti pysähdykään ku vauhdin ottaa.:D Ja kävellähän sillä voi vaikka koko lenkin jos haluaa, mutta ravissa alkaa tuo kuumuminen heti ensimmäisen 2 metrin jälkeen. Kentällä ollaan ratsasteltu myös jonku verran, ihan perusjuttuja tehty ja etsitty jarruja.;) Ajohommat on ollu nyt jonku aikaa jäissä, koska tamma oli viime ajoreissuilla hyvin kärttyinen jostain syystä, niin pidetään nyt taukoa ja ratsastellaan ku se ei tunnu tammaa ärsyttävän.:) 
20.10.2008

Ritan liikutus on ollut viime viikot ihan retuperällä.. Ostin oman asunnon, jossa alotettiin remontti, joten voitte vaan arvata kuinka vähän aikaa on jäänyt. Eli tamma on kasvatellu mahaansa reippaasti. Jospa tämä tästä tasaantuisi taas, kun remppa saadaan valmiiksi ja pääsen muuttamaan.

Vkl:na kävin elämäni ensimmäistä kertaa HIHS:ssä , lapsuuden haave siis toteutettu. Kivaa oli, kiitos Memmulle seurasta.:) Rita sai tuliaisiksi mustat BR:n jänne- ja hivutussuojat, turkoosinsiniset villapintelit ja ihan tavallisen sini-ruskean nylonriimun. Ihmeen vähällä tuhlailulla selvisin ja en ostanu ees satulahuopia yhtään!;) 
5.10.2008

Vauhtia ei meiltä ainakaan valmennuksessa puuttunut.. jarrut sen sijaan puuttuivat.:D Tamma arveli varmaan olevansa vähintään montelähdössä tai jotain sinne suuntaan. Ravia porskutettiin alkutunnista siihen malliin, että huh huh. Kyllä se sitten lopen jo rauhottuki ja alko hivenen kuunnella
selässä istujaaki.:)
Kaiken kaikkiaan valmennuksessa oli tosi kivaa, vaikka ehkä siitä ois saanu hiukan enemmän irti, jos Rita ois ollu pikkasen rauhallisempi. Tehtiin ihan perusharjotuksia; pysähdyksiä, temponhidastuksia (tai niiden yrityksiä..), voltteja, asetuksia.. Lopuksi testasin vielä laukata, ku mielestäni vasenlaukka ei oo rullannu oikein kunnolla. Syykin selvis; vasen lapa on hivenen jumissa ja näin ollen vasenetujalka ei pääse ojentumaan niin hyvin. Laukan nähdessään Merikin muisti tamman paremmin, sanoilla "Tämä oli tämä kenttäsuokki, laukkaa todella isosti" ja sitähän me tosiaan tehdään.:D Merin suosituksen  mukaan nyt kokeillaan hetki hiukan tehokkaampaa kuolainta, jos se hukassa oleva jarruki löytys sen myötä. Ensi kertaan!
27.9.2008

Tällä viikolla ollaan oltu jo huomattavasti rauhallisempia. Jospa tuo viikon takainen temppu riittäski seuraavaksi puoleksi vuodeksi taas.. Tamman jalat on olleet edelleen hyvät, joten ilmottauduin viikon päästä olevaan Merin kouluvalmennukseen! Kiva jos pääsee tosiaan osallistumaan, vihdoin ja viimein. Seurana meillä on Santtu ja Martta. Kuulumisia taas sitten.:)
21.9.2008

Leppoisaa sunnuntai ajelua.. tai sitten ei. Menin ajamaan Ritalla siihen meidän tallin omalle radalle, mutta kappas, joku puolukankeräilijä oli ajanut autonsa keskelle rataa ja poimi puolukoita. Ja joinakin päivinä näinkin yksinkertaiset asiat kuin autot keskellä lenkkireittiä ovat aivan liikaa tälle tammalle. Tulin alas kärryiltä aikomuksena kääntää tamma ja palata takas talliin. No, tamma päättiki siinä vaiheessa kääntyä ihan itsenäisesti metsäkivikon kautta ja niin ollen lähti kuin tykin suusta kohti tallia.. Onneksi Martta oli tallin pihalla ja laitto tallin nosto-oven kiinni, en uskalla ajatellakaan mitä kaikkea ois tapahtunu jos tamma ois rynnänny talliin kärryine päivineen.. No, ei muuta ku tamma kiinni ja kärryihin istumaan, Martan kanssa kohti rataa. Nyt olivat marjastajat tajunneet , jo autonsa muualle viedä, kenties tajusivat ettei se mikään yleinen parkkipaikka ainakaan ole.. Ajelin 10 kierrosta ja hyvin meni tällä kertaa. Taas näitä päiviä, jollon miettii, että vaihtasko tuon vähä turhanki sähäkän yksilön johonki pikkusen rauhallisempaan.. No, vielä en luovuta.:)
8.9.2008

Ritan elämään ei sen ihmeempiä. Talvikarvan kasvatus etenee omistajan harmiksi kovaa kyytiä, tamma ilmeisesti on ajatellut pitää huolen, ettei vaan palellu talvella.;) Ja ilmeisesti Rita ei tykkää siitä vähäisestä harjantyngästäkään, ku on päättäny tuhota senkin pois. Tamma ei tunnu käsittävän, että omistaja tahtoisi pitkän liinaharjan.. No, aina ei voi saada kaikkea.:)

Ollaan ajeltu, ratsasteltu maastossa ja kentällä. Myös tallin Santtu-ruuna on innostunut lenkkeilemään seuranamme ja mikäs Ritasta mukavampaa oiskaan, Santtu kun tuntuu olevan niin hurmaava nuorimies rouvan mielestä.;) Toisinaan maastossa ratsastaessa tuntuu, että tammalla taitaa jarru joutua hukkaan. Eihän se koskaan vie tai mitään, mutta tykkää mennä melkosta vauhtia ja suorastaan käy kuumana. Ois kiva kokeilla sillä joskus laukkakisoihin osallistumista, jos tulevaisuudessakin kunnossa on. Ajaessa tamma on taas huomattavasti rauhallisempi, vaikka välillä kärryjen edessäki paahtaa menemään ku viimestä päivää. Eli virtaa meillä ainakin riittää! Nyt vain odotellaan talvea ja LUNTA, että pääsis todella kasvattamaan hangessa Ritan kuntoa ja lihaksia. Eli viime talven kaltaista lumetonta talvea ei missään tapauksessa..

Jalat on ollu ihan ok kunnossa. Ei oo ontunu/nyökänny. Välillä varsinki etujaloissa on aamusin vähän nestettä, mutta ei vielä niin pahasti että kannattas kovin pahasti stressata asiasta. Katsotaan tasottuuko asia säännöllisemmällä liikutuksella paremmaksi. Jos kaikki hyvin jatkuu, niin tarkoituksena on osallistua lokakuussa Merin kouluvalmennukseen, sillä johan niistä ollaan jo 10 kuukautta pois oltuki.. Eli arvatenkin ois mukava päästä taas valmentautumaan!


17.8.2008 

Vihdoinki Ritanki sivut netissä asti! Ei tahdo olla ylimääräistä aikaa, niin on hiukan venynyt näidenkin tekeminen.:)

Rita liikkuu nyt ihan normaalisti, tai no hiukan kevyempiä lenkkejä vain. Toisina päivinä se on parempi ja toisina ei. Enimmäkseen oon ajanu radalla melko hiljaista hölkkää, koska siinä ”ravurinravissa” se rupeaa herkästi nyökkäämään. Jospa siinä vaan kestää että jalat paranevat, toivottavasti. Sanotaanhan sitä, että helposti vuoden kestää paraneminen leikkauksen jälkeen. Ratsastanu oon vasta muutaman kerran (Tupamäki lupasi kavuta selkään vasta juhannuksena). Heti kyllä huomaa kuinka paljon enemmän se nauttii ratsastuslenkeistä, kaipa ne vaan sitte on niin mukavia tamman mielestä. Muuten tamma voi hyvin, on nauttinu kesästä laitumella Anjuska ja Katariina ponien kanssa. Lähtee lenkille mielellään ja tykkää kun touhuillaan. On se niin lupsakka tammuska!