 |

Lilin Rita
Suomenhevos-tamma
Syntynyt:. 27.06.2000
Rautias, liinahtava, tähti, kuonopiirto, alahuuli valkea
Kasvattaja: Aija ja Jouni Tikkanen, Kiuruvesi
Omistaja: Jonna Haikola
Kotitalli:
Jokitalon talli
Rita sukupostissa
Kilpailutiedot
|
Vokkerilla |
Vokker |
Forte |
|
| |
|
Halla |
|
|
|
Erilla |
Erilo |
|
| |
|
Aro-Likka |
|
| |
|
Veivin-Lili |
Veivi |
Vieteri |
|
| |
|
Eri-Maija |
|
| |
|
Hilura |
Hilu |
|
| |
|
Raketar |
|
| |

Luonne
Rita on luonteeltaan erittäin kiltti, rauhallinen, itsepäinen
ja joissakin asioissa hyvin kärsimätön, Ritan mielestä yleensä asioiden
pitäisi tapahtua heti eikä hetken päästä. Onneksi omistaja on yhtä
itsepäinen, joten hyvin on pärjätty. Ruoka on ehdottomasti Ritan
mielestä parasta maailmassa. Yleensä Rita on lenkillä varma ja menee
mistä pyytää. Rehti ja reipas suomenhevonen, joka tykkää vauhdista niin
ratsastaessa kuin ajaessakin. Harrastuskäytössä ollessaan Ritalle on
säännöllinen liikunta ehdottoman tärkeää, se tylsistyy seisoskellessaan
hyvinkin pian ja muuttuu käytökseltään haasteellisemmaksi. Nyt kantavana
ollessaan se on kuitenkin aikalailla erilainen; erittäin rauhallinen ja
tasapainoinen, vaikka ei olekaan juurikaan loppuaikana liikkunut.
Tarinaa
Melkein 10-vuotinen unelma omasta suomenhevosesta toteutui vihdoin
maaliskuussa 2007, kun Rita haettiin Kempeleestä Sieviin. Viikkoa ennen
hakureissua kävimme Martan kanssa sitä katsomassa ja kokeilin myös
selästä käsin. Vaikutti sähäkältä ja rehdiltä tammalta ja niin muutaman
päivän mietinnän jälkeen päätin, että Rita haetaan Sieviin. Ja
ulkonäöltään sen voisi sanoa olevan minun hevoseni; vaalea,
vaaleaharjainen, niin kuin olin aina ajatellutkin.. Rita tuli
harrastehevoseksi ja tulevaisuuden siitoskäyttöön, kiinnostavaa suvussa
oli sen hiukan erilainen emälinja.
Aiemmin sillä oli enimmäkseen ajettu kärryillä ja reellä silloin
tällöin, opetus- ja koelähtö on myös ajettu 3-vuotiaana. Ratsastettu oli
aiemmin maastossa n. 15 kertaa, joten melko alkeista lähdettiin
liikkeelle. Kesä ja syksy 2007 treenailtiin ahkerasti kouluratsastuksen
alkeita, ajeltiin vaihtelun vuoksi ja maastoiltiin paljon, ennen kaikkea
kasvatettiin kuntoa. Rita osoittautui nopeasti oppivaksi ja mukavaksi
harrastehevoseksi, joka tekee mielellään töitä ja yrittää aina
parhaansa, vaikka ei välttämättä niin hyvin ymmärtäisikään mitä
vaaditaan. Erittäin rehellinen ja kaikkensa yrittävä tamma! Hiukan myös
haaveilin, että jos se tuntuisi kärryjen edessä hyvältä, niin sitä ehkä
voisi yrittää vielä radoille. Jos olisi saanut ajettua sille ennätyksen,
niin sen ois voinu sitte kantakirjata J-suunnalle. Ja kilpailupäätä
tuntui myös olevan, joten senkin puolesta olisi ollut mahdollista.
Valitettavasti kaikki ei mene niin kuin haaveilee ja toivoo..
Marraskuussa 2007 alkoi sitten yhtäkkiä etujalan ontuminen. Jalassa ei
mitään näkynyt tai tuntunut, välillä meni puhtaasti ja välillä ei.
Tammikuussa jalka kuvattiin ja maaliskuun alussa Tupamäki leikkasi
molempien etujalkojen vuohisten etuosasta irtopalat. Niistä nyt
yritetään toipua parhaan mukaan ja kovasti toivotaan, että Ritasta vielä
olisi joskus harrastehevoseksi. Alun perin ajattelin, että se astutetaan
jo kesällä 2008, mutta päätin vielä siirtää astutuksen ensi kevääseen ja
vuoden toivoa hartaasti, että Rita kestäisi vielä käyttöä ja saisimme
jatkaa siitä mihin marraskuussa jäimme. Tästä tammasta ei nimittäin
taida olla pelkäksi tarhassa seisojaksi, se yksinkertaisesti muuttuu
käytökseltään melko sekopäiseksi.. Välillä kyllä rehellisesti sanottuna
tuntuu, että usko loppuu tamman suhteen, mutta vielä on jaksettu yrittää
ja toivoa parasta.
Nykypäivä
Maaliskuussa 2010 ollaan tilanteessa että Rita kantaa Joihurista ja
laskettuunaikaan on enää kuukausi. On ollut jännä nähdä, kuinka tämä
tamma voi muuttua niin hurjasti erisuuntaan ollessaan tiineenä. Poissa
on se kaikki ylimääräinen sähellys ja touhotus, rouva ottaa rennosti ja
kasvattelee mahaansa, nauttii harjaamisesta ja huomiosta. Toki
syksyllä/alkutalvesta kun vielä lenkkeilimme, vauhtia oli ihan
normaalisti, niin että emäntää meinasi jo rueta hirvittämään pysyykö
varsa mahassa matkassa. Ritan syksyn kohtalo on vielä epäselvä, täytyy
toivoa että Rita löytää uuteen kotiin jatkamaan siitostamman elämää. Ja
miksei harrastehevosenkin, kun oikeanlainen ihminen tälle
persoonalliselle vauhtitammalle löytyy.
|
 |